Suomen epidemia 27. helmikuuta 2021
Tartuntojen voimakas kasvu jatkuu. Uudellamaalla pahaenteinen merkki: hiihtolomat lakkasivat tänään hidastamasta tartuntojen kasvua. Ensi viikosta tulee todella paha.
Tänään THL ilmoitti 645 tartuntaa, poisti 3 ja otti kiinni viivettä 56 tartunnan verran. Muuttumattomalla viiveellä laskettu tartuntojen määrä on 592 (punainen viiva).
HUS:n alueella ilmaantuvuuden nousu kiihtyy. 11.2. jälkeen tartuntojen määrä on noussut keskimäärin 2.8 prosenttia päivässä (2.3x kuukaudessa). Kasvu on kiihtynyt viime päivinä.
Pääkaupunkiseutu on ratkaisevassa asemassa koko maan epidemian tukahduttamisessa.
Osassa suurimmista kaupungeista tilanne on hallinnassa, osassa ei. Helsinki ja Vantaa ovat pahimmassa tilanteessa. Jos jäljityksessä joudutaan siellä antamaan periksi, sulut ovat ainoa keino hillitä epidemian kasvua.
Uudellamaalla ongelma on nimenomaan Helsingissä ja Vantaalla, missä ilmaantuvuus on suurin ja jäljitys hitainta. Muualla tilanne on parempi.
Todella ikävä havainto: hiihtolomat lakkasivat vaikuttamasta tartuntojen kasvuu, vaikka lomat ovat kesken. Nyt on syytä laittaa koulut välittömästi etään HUS:n alueella eikä jäädä odottamaan.
Kaikkien ikäryhmien tilanne on ruvennut huonontumaan HUS:n alueella, vaikka hiihtolomat ovat kesken. Tämä ei lupaa hyvää.
HUS:n alueella tehtiin koko epidemian ennätys testien määrässä suhteessa väestöön. Hiihtoloman aikanakin määrät ovat kohtuullisen ylhäällä.
Positiivisten osuus on HUS:n alueella 3-4 prosenttia eikä ole toistaiseksi noussut. Ongelmat näyttävät olevan muualla.
Tukholmassa viruksen määrä jätevedessä on lähtenyt uskomattoman nopeaan nousuun, juuri ennen hiihtolomien alkamista. Voi olla että tämä sama ilmiö vaikuttaa nyt myös Suomessa.
Helsingissä 7 päivän ilmaantuvuus nousi jälleen uuteen ennätykseen. 16.2. jälkeen ilmaantuvuus on noussut keskimäärin 3.1 prosenttia päivässä (2.5x kuukaudessa). 500:n ilmaantuvuus saavutetaan nykyisellä kasvuvauhdilla 10. maaliskuuta.
Vaikka Ruotsissa jätevedestä mitatun koronapitoisuuden koetaan ennustavan hyvin epidemian kulkua, niin Suomessa siihen ei paljon perusteta. Tulokset ovat lähes kuukauden myöhässä, ja sitä uudemmat tulokset ovat muotoa "havaittu" tai "tulos epävarma".
Vantaalla 7 päivän ilmaantuvuus on 16.2. jälkeen kasvanut keskimäärin 2.4 prosenttia päivässä (2x kuukaudessa), ja nousi nyt tasolle 404. Kahden viimeisen päivän aikana kasvu on noussut 8.7 prosenttiin päivässä (12x kuukaudessa).
Vantaalla 500:n ilmaantuvuus saavutetaan aikavälillä 2. maaliskuuta (jos käytetään viimeisen kahden päivän 8.7 prosentin kasvuvauhtia) ... 8. maaliskuuta (jos käytetään 2.4 prosentin kasvuvauhtia).
Ilmaantuvuus nousee myös Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, mutta hitaammin kuin Uudellamaalla. Ahvenanmaalla ja Satakunnassa tilanne paranee.
Varsinais-Suomessa ilmaantuvuuden kasvu on hidastunut hiihtolomien alkamisen (20.2.) jälkeen.
Varsinais-Suomessa ei Uudenmaan ilmiö näy, vaan hiihtolomat ovat tehokkaasti vähentäneet lasten ja koululaisten saamia tartuntoja.
Sitä vastoin 20-29 -vuotiaiden tartunnat ovat lähteneet Varsinais-Suomessa jo kasvamaan. Hiihtolomien vaikutus oli suurimmillaan keskiviikkona 24.2.
Hiihtolomat ovat Varsinais-Suomessa vaikuttaneet yli 30 -vuotiaiden saamien tartuntojen kasvuun jonkin verran (jos oletetaan, että kasvu olisi ilman lomia jatkunut ylöspäin samalla tavalla kuin ennen 20.2.).
Satakunnassa epidemian ilmaantuvuus nousi lähes Helsingin ja Vantaan tasolle, mutta on nyt nopeasti vähenemässä.
Satakunnassa alle 20-vuotiaiden saama tartunnat tulivat alas 24.2. asti, mutta ovat sen jälkeen ruvenneet kasvamaan (samalla tavalla kuin Uudellamaalla).
Sen sijaan yli 20-vuotiaiden saamien tartuntojen kasvu on Satakunnassa edelleen vahvasti negatiivinen.
Ilmaantuvuus nousee Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.
Ilmaantuvuus laskee näissä kaikissa. Todella hyvä.
Ilmaantuvuus on lievässä nousussa Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla, ehkä hieman nopeammassa nousussa Pohjois-Pohjanmaalla. Sielläkin ilmaantuvuus on 1/7 Helsingin tasosta.
Pohjois-Suomessa tilanne on hallinnassa.
