Suomen epidemia 13. lokakuuta 2022
Sairaalahoidon koko epidemian suurin nousu jatkuu ehtymättömällä voimalla. Tällä vauhdilla koko epidemian ennätys (31.3.2022, 1084 potilasta) ohitetaan seuraavan viikon aikana, vaikka testien määrä on alle 1/3 maaliskuun tasosta.
Sairaalahoidon nousu johtuu siitä, että potilaiden määrä suhteessa väestöön nousee KYS alueella (Kuopio) ja HYKS alueella (Helsinki).
TAYS:n (Tampere) alueella sairaalahoidossa olevien suhde testattuihin on noussut koko epidemian ylivoimaiseen uuteen ennätykseen. TAYS:n alueella joutuu sairaalahoitoon 4.4 kertaa niin paljon testattuja kuin HYKS:n alueella.
Vakavasti sairaiden määrä (erikoissairaanhoito + teho-osasto) nousee nykyisellä vauhdilla seuraavan kahden viikon aikana koko epidemian ennätykseen. THL:n mielestä epidemia on kuitenkin ohi.
Syy sairaalahoidon massiiviseen nousuun on todennäköisesti tässä. THL:n mukaan pandemia on ohi, ja juuri ketään ei ole rokotettu 4x. Lomien ajaksi rokotukset lopetettiin kokonaan (juuri BA.5-epidemian kuolemien huipun kohdalla heinäkuussa).
Tässä on hyvä vertailu rokotuksista (Suomi-Ruotsi).
Tässä 4. rokotusten kumulatiiviset osuudet (prosentteina väestöstä). 60-64 -vuotiaista on rokotettu noin 1/3 ja muista työikäisistä ei juuri ketään.
Jätevedestä mitatun viruksen (joka mittaa ehkä myös ns. prevalencea) määrät ovat kääntyneet laskuun, mutta positiivisten osuus (joka mittaa uusia tartuntoja) nousee edelleen.
Helmikuussa jätevedestä havaitun viruksen määrät lähtivät laskuun kuukautta ennen kuin positiivisten osuus kääntyi. Heinäkuussa jätevesi kääntyi 10 päivää aikaisemmin.
Nyt raportoitiin 217 uutta kuolemaa. Elokuun BA.5.2-aallon kuolemat rupeavat erottumaan. Yli 70-vuotiaiden maalis-huhtikuussa saamat 4. rokotukset vanhenivat heinä-elokuussa.
Kuolemien määrä suhteessa testattuihin on kasvanut eksponentiaalisesti jo vuoden ajan. Kuolemaa ei todeta koronakuolemaksi, jos testiä ei ole tehty.
Ilmoituspäivän mukaan laskettujen kuolemien määrä suhteessa testeihin on 22-kertaistunut vuodessa (8.10.2021-8.20.2022), ja kuolinpäivän mukaan laskettujen 15-kertaistunut (18.8.2021-18.8.2022).
Eläketurvakeskus on ensimmäisenä suomalaisena viranomaisena arvioinut koronan vaikutuksia elinaikaodotteeseen. Elinaikaodote on vuoden 2021 ennusteen jälkeen pudonnut 0.3 vuotta. Sivu 120.
Tämä ei ole mikään ennuste, mutta jos nykyinen tahti jatkuu niin 100 vuoden päästä miesten keskimääräinen elinikä putoaa samalle tasolle kuin 1920-luvulla. Väestön määrä pienenee rajusti. Juuri kukaan ei ehdi enää eläkkeelle.
Jopa yli kolmasosa yli 80-vuotiaista tartunnan saaneista kuoli koronaan aina siihen saakka, kunnes rokotukset alkoivat. Sen jälkeen osuus putosi noin 20 prosenttiin ja Omicronin myötä noin 10 prosenttiin tartunnan saaneista.
Tässä kuvassa on haarukoitu kuolemien suhdelukua sen funktiona, kuinka paljon tartunnan saamisesta on kulunut aikaa. Kuvaa luetaan punaisten viivojen välistä (mutta se antaa lukuarvot muillekin taudin kestoille).
Omicronin myötä tartuntojen määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti nopeammin kuin millä vauhdilla tauti on lieventynyt. Seuraava yhtälö on voimassa: (enemmän tartuntoja) x (lievempi tauti) = enemmän kuolemia
Krista Kiuru jäi sairaslomalle 25.1.2022 ja palasi ministeriksi 6.10.2022. Aki Lindenin ministerikauden aikana (5.2.2022-5.10.2022) kuolemien määrä kasvoi olennaisesti. Lindenin saldoksi tuli noin 6125-2058=4067 kuollutta.
Uusia variantteja tulee nyt vauhdilla. Nopeimmin kasvavat Level6+ variantit, joihin kuuluu mm. BQ.1.1 ja XBB. Sairastettu tauti ei juuri suojaa näitä vastaan (mutta maskit suojaavat).
Vertailussa elokuun BA.5.2-varianttia vastaan näkyy uusien varianttien uskomaton kasvunopeus. Level7 ja level6 variantit johtavat kasvua.
Berliinin metrossa maskit otettiin käyttöön yhdessä viikossa. (Mitäköhän ne tietää sellaista mitä me ei tiedetä?)
Tästä ei puhuta.
Näyttää siltä, että koronatartunnan jälkeen todennäköisyys saada jokin muu virustauti nelinkertaistuu. "Luonnonsuoja" eli "luonnon uudelleen kohtaaminen" on kuitenkin keskeinen osa THL:n koronastrategiaa: THL:n mukaan tartunta antaa suojan.
Saksassa sairaalahoitoon otettujen määrä on noussut koko 2.5-vuotisen pandemian ennätystasolle.
THL:n linja on käynyt selväksi. Kansalaiset jaetaan kahteen ryhmään: perusterveet ja muut. Vain perusterveistä pidetään huolta.
Saksassa 85 prosenttia kaikista koko maan tehohoitopaikoista on käytössä. (Suomen lukuja ei ole julkaistu toukokuun alun jälkeen.)
Sen jälkeen kun THL siirtyi laumasuojalinjalle rokotuksissa (25.8.2021), Suomi on noussut Länsi-Euroopan ykköseksi kuolemissa (aikaväli 25.8.2021 ... 16.10.2022). Suomen paras verrokki on Venäjä.
Viimeisen viikon ilmoitettujen lukujen perusteella Suomessa kuolee koronaan noin viisi (5) kertaa niin paljon ihmisiä kuin Euroopassa keskimäärin. Luvut laskettu suhteessa väestöön.
Suomen sairaalahoidon positiivisten osuus (eli sairaalahoidossa olevien määrä suhteessa testattuihin) on noussut koko 2.5-vuotisen epidemian ennätystasolle. Tällä tuloksella pääsemme koko Euroopan 1. tai 2. sijalle.
Tässä sairaalahoidossa olevien suhde testattuihin (eli sairaalahoidon positiivisten osuus) koko pandemian alusta asti. Euroopan keskiarvo on pysynyt viimeisen vuoden ajan lähes paikallaan, kun taas Suomen suhdeluku on 7.3-kertaistunut 4.2.2022 jälkeen (Lindenin kausi).
Tässä yhteenveto koko epidemian ajalta. Ministeri Kiurun kaudella Suomi oli koko ajan selvästi paremmassa tilanteessa kuin Euroopan maat keskimäärin. Ministeri Lindenin kaudella sairaalahoidossa olevien määrä suhteessa testattuihin 7-kertaistui.
Tässä yhteenveto sairaalahoidosta eri ministerikausien aikana. Krista Kiurun kaudella (2020 - 4.2.2022) Suomi oli eräs parhaiten pärjäävistä maista Euroopassa. Aki Lindenin 8 kuukauden jakson aikana (5.2.2022-5.10.2022) Suomi luisui koko Euroopan 2. huonoimmalle sijalle.
Tästä kaikki alkoi.
Suomi on Euroopan (ECDC) kärjessä myös kuolemien määrässä. Vuonna 2020 Suomi oli koko Euroopan parhaassa tilanteessa.
