Suomen epidemia 15. maaliskuuta 2021 Ilkka Rauvola Päivitetty

Uudenmaan tartuntojen kasvu nopeutuu, ja Helsingin ilmaantuvuus ylitti 500:n rajan. Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja nyt myös Kymenlaaksossa ilmaantuvuus kasvaa nopeasti hiihtolomien jälkeen.

    Tänään THL ilmoitti 465 tartuntaa, poisti 0, ja raportoinnin viive kasvoi 21 tartunnalla, eli muuttumattomalla viiveellä laskettu määrä 486 tartuntaa (punainen viiva). Vaikka luvut tuntuvat pieniltä, niin niin vain tartuntojen määrä kasvoi viikon takaisesta (sininen viiva).

      Kuolemien määrä on ruvennut nousemaan, noin 4 viikkoa sen jälkeen kun tartuntojen määrä rupesi kasvamaan voimakkaasti 17. tammikuuta. Kuolemien raportointi tulee tällä hetkellä 28 päivän viiveellä.

        Kuolemien määrä on lähdössä nousuun samanaikaisesti sairaanhoidon tarpeen kanssa (kuten marraskuussa). 14.2. jälkeen sairaanhoidon tarve on kasvanut keskimäärin 3.2 prosenttia päivässä (2.6x kuukaudessa).

          Sairaanhoidon ja teho-osaston tarve ovat lähes samalla käyrällä. Tehon-osaston tarve kasvaa toistaiseksi hieman nopeammin (kun vielä on paikkoja vapaana). Jos teho-osaston kasvu rupeaa jäämään kaikkien sairaanhoidon paikkojen kasvusta, asiat ovat huonosti.

            Uudellamaalla ilmaantuvuuden nousuvauhti kiihtyy. Pirkanmaalla nousu on ehkä heikkenemässä.

              Ilmaantuvuus nousee hiihtolomien jälkeen nopeaa vauhtia Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä, ja hieman hitaammin Kymenlaaksossa.

                Helsingissä 7 päivän ilmaantuvuus nousi yli viidensadan (503). Viimeisen viikon aikana ilmaantuvuus on kasvanut keskimäärin 2.6 prosenttia päivässä (2.2-kertaistuu kuukaudessa tällä vauhdilla). Jäljityksen henkilökunnan määrä on arviolta 2x viimeisen 10 päivän aikana. Hyvä.

                  Tässä positiivisten osuus ikäryhmittäin HUS:n alueella (HUSLAB). Positiivisten osuus on selvästi muita ikäryhmiä korkeampi 0-1 -vuotiailla, 16-18 -vuotiailla ja 19-30 -vuotiailla. Kiitos @KLaine920 !

                    Tässä kuvassa saattaa näkyä uusien varianttien vaikutus. On puhuttu, että nuoret sairastuvat britti varianttiin (B.1.1.7). Kuvasta näkyy, miten lähes kaikissa nuorissa ikäryhmissä positiivisten osuus lähti helmikuun alussa nousemaan muita ikäryhmiä nopeammin.

                      Jos brittivariantti leviää nuorissa ikäluokissa nopeammin kuin vanhoissa, niin eikö silloin rajoitustoimenpiteet olisi järkevää kohdistaa nuorempiin eikä vanhempiin ikäluokkiin?

                        Jos nimittäin haluamme välttää Oslon kohtalon.

                          Viimeisen kahden kuukauden aikana kaikkein nuorimpien ikäryhmien tartunnat ovat kasvaneet HUS-alueella kaikkein kovinta vauhtia. Täällä näyttäisi olevan kehittymässä sama tilanne kuin Oslossa.

                            Oslossa 0-15 -vuotiaiden tartunnat ovat ilmeisesti 4-6 -kertaistuneet viimeisten kolmen viikon aikana. Jos niin käy myös HUS:n alueella, niin 0-15 vuotiaiden tartunnat 25-50 -kertaistuvat tammikuun alun tasolta. Kuvasta: 8.4 x 6 = 50.4

                              Yllättäen laskeva S-geeni-negatiivisten osuus saattaa viitata siihen, että UK variantti tekee nyt tilaa Etelä-Afrikan ja Brasilian varianteille. Niihin ei nopea S-geeni-neg testi pure, eli emme saa tietoa varianteista yhtä nopeasti kuin tähän asti.

                                Tässä kuva siitä, kuinka paljon eri ikäryhmiä testataan suhteessa väestöön. 7-15 -vuotiaita testataan eniten (seulonnat?). Myös 2-6 -vuotiaita testataan paljon. 16-18 -vuotiaita ja 0-1 -vuotiaita testataan keskiarvoa vähemmän. Määrät ovat nousseet kaikissa ikäryhmissä.

                                  Jaa sosiaalisessa mediassa

                                  Arkisto