Suomen epidemia 26. toukokuuta 2022 Ilkka Rauvola Päivitetty

Positiivisten osuus on lähtenyt nousuun. Kasvuvauhti on 16.5.-21.5. ollut 2.4 prosenttia päivässä = 2.0x kuukaudessa. BA.2:n jälkeisen aallonpohjan minimi jäi niinkin korkealle kuin 25.5 prosenttiin.

    Jos positiivisten osuuden nykyinen kasvuvauhti jatkuu, niin BA.2-epidemian huippu (50.9 prosenttia 22.3.2022) ohitetaan vajaan kolmen viikon päästä (15.6.). Mitään rauhallista kesää ei näyttäisi siis olevan näköpiirissä.

      Positiivisten osuuden käänne (16.5.) ajoittuu samalle viikolle kuin HUS:n ilmoitus siitä, jonka mukaan SGTF:n määrä 2.5-kertaistui yhden viikon aikana (16.5.-22.5.). Tämä viitannee uusien varianttien nopeaan kasvuun.

        BA.2 epidemian kuolemien huippu (4.3.) nousee edelleen, ja on lähes yhtä korkea kuin BA.1 epidemian kuolemien huippu (15.2.). Kuolemien raportoinnin viive on nyt 48 päivää = 6.9 viikkoa.

          Tilastokeskuksen uudet tiedot kuolemien määristä ovat tulleet. Ylikuolemien määrä jatkuu erittäin korkealla tasolla. Tässä ilmaantuvuus eli kuolemien määrä vuodessa suhteessa väestöön.

            Ylikuolleisuus on huhtikuun aikana noussut epidemian selvästi korkeimmalle tasolle. Näin siitä huolimatta, että huhtikuun luvut ovat tilastokeskuksen raportoinnin viiveen vuoksi vielä keskeneräiset, eli ne tulevat nousemaan edelleen.

              Tässä kuvassa on kokonaiskuva kuolemien määrästä Suomessa (kaikki kuolinsyyt). Sekä kuolemien määrä että ylikuolleisuus ovat koko ajan jyrkkenevässä nousussa. Jo nyt voidaan sanoa että huhtikuu 2022 on koko epidemian pahin kuukausi tähän mennessä.

                Kuolemien määrä lähti jyrkkään nousuun sen jälkeen, kun koronarokotusten linja Suomessa muuttui ja yhä suurempi osa kansasta on jäänyt ilman rokotuksia. a) Suomi jäi THL:n vitkastelun vuoksi Euroopan viimeiselle sijalle 3. rokotusten aloittamisessa.

                  Kuolemien määrä lähti jyrkkään nousuun sen jälkeen, kun koronarokotusten linja Suomessa muuttui. b) Suomen 3. rokotusten rokotuskattavuus jäi yhdeksi Euroopan heikoimmista. Alle 17-vuotiaille ei rokotuksia ole annettu juuri lainkaan (4.1%).

                    c) päästyään vauhtiin 3. rokotukset etenivät ripeästi ministeri Kiurun aikana. Välittömästi ministeri Lindenin aloitettua rokotusten määrä väheni voimakkaasti. Yhä useammalla yli 60-vuotiaalla myös 3. rokote on vanhentunut. Heitä kuolee nyt.

                      Tässä uusi kuva (korvaa 6/x ja 7/x). Kuolemien määrä nousee erittäin kovaa vauhtia. Kuvaavaa on, ettei tilastokeskuksen toukokuun luvuissa ole enää minkäänlaista alenemista aivan viimeisten päivien aikana (punainen viiva), kuten vielä viime kuussa oli tilanne (musta viiva).

                        Tässä sama kuva 1.1.2016 lähtien. 1. ja 2. rokotukset painoivat kuolemien määrän voimallisesti alas kevään 2021 epidemiasta huolimatta, mutta elokuussa 2021 kuolemien määrä ylitti maaliskuun 2021 huipun, ja sen jälkeen kuolemien määrä on kasvanut rajusti.

                          Suomessa kuolee nyt keskimäärin 6775 henkeä enemmän vuodessa kuin ennen epidemian alkua (29.2.2020). Muutos on 12.6 prosenttia. Kuolemien määrän kasvu ei osoita minkäänlaisia hidastumisen merkkejä.

                            Tilastokeskus on tällä hetkellä selvästi nopeampi raportoimaan kuolemia kuin THL. Veikkaan että huhtikuun osalta nämä luvut tulevat nousemaan samassa suhteessa kuin tilastokeskuksen luvut.

                              Tässä on mielestäni keskeinen syy kuolemien määrän nousulle. Tässä THL:n Nohynek esittää 25.8.2021, että osalle väestöstä ei enää tulla tarjoamaan rokotuksia, vaan heidät jätetään laumasuojan (eli "luonnonsuojan") varaan.

                                Isot kaupungit huomio: ei kannata antaa taudin levitä.

                                  Jaa sosiaalisessa mediassa

                                  Arkisto